Valtuutettujen Liinu Leiwo (vihr.) ja Hanna Sirkiä (kok.) yhteisaloite:
Hallitus on säätänyt oppimisen tuen uudistuksen, joka tulee voimaan elokuussa 2025. Uudistuksen myötä entinen kolmiportainen tuki jää historiaan. Tavoitteena on, että jatkossa lapsi/nuori saa tukea mahdollisimman varhain ja ensi sijassa omassa opetusryhmässään. Samaan aikaan opettajien vastuu tukitoimien toteuttamisessa kasvaa. Uudistuksella hallitus tavoittelee työrauhan, kouluhyvinvoinnin sekä oppimistulosten paranemista.
Uudessa oppimisen tuessa tukimuodot jaetaan ryhmämuotoisiin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Jokaisen opettajan tulee suunnitella opetuksensa jatkossa siten, että huomioi opettamiensa ryhmien erityistarpeet ja rakentaa opetuksensa tukemaan niitä. Tämän voi toteuttaa monin eri tavoin, kunhan pidetään huoli siitä, että tarpeellista tukea järjestetään. Uudistus siis vahvistaa lapsen ja oppilaan oikeutta saada ryhmässä toteutettavia tukimuotoja, kuten opettajan antamaa yleistä tukiopetusta, opettajan antamaa opetuskielen tukiopetusta tai erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä. Tuen uudistuksessa vahvistetaan oppimisen edellytyksiä tukevan toimintakulttuurin merkitystä. Sen lähtökohtana on inklusiivisen toimintakulttuurin kehittäminen ja ryhmäkohtaisesti toteutettavat järjestelyt sekä näiden johtaminen.
Toimintakulttuurin muutos ei voi tapahtua ilman muutoksia. Kun velvoite on uusi, muutos vaatii työtä. Työ vaatii tekijöitä ja työvälineitä. Tästä johtuen opetuksen järjestäjälle tuleekin velvollisuus varata tietty resurssi ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin. Tämä resurssi on 0,122 x koulun oppilasmäärä, mikä tarkoittaa esimerkiksi 400 oppilaan koulussa 49 tuntia ryhmäkohtaista tukea normaalien tuntien lisäksi/yhteyteen. Mikäli nämä ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä, tulee oppilaalle lisäksi järjestää oppilaskohtaista tukea joko säännöllisesti erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pitämänä. Lisäksi osana uudistusta, ensi elokuusta alkaen yleisopetuksen ryhmissä saa olla maksimissaan viisi oppilaskohtaista tukea saavaa oppilasta.
Uudistuksen rahoituksena kunnille kohdennetaan jatkossa pysyvästi 100 miljoonaa euroa vuosittain. Rahoitus on tarkoitettu pääosin ryhmäkohtaisten tukimuotojen järjestämiseen sillä oppilaskohtainen tuki korvaa entisen tehostetun tai erityisen tuen eikä siten ole uusi velvoite kunnille, saati vaadi lisärahoitusta. Kaarinan osuus tästä valtion uudesta tuesta on vajaat 700 000 euroa ja sillä pitäisi laskennallisesti saada uusia tukitunteja melkein 350.
Ryhmäkohtainen tuki vaatii siis toimiakseen resursointia. Tukimuodot ovat käytännöllisiä: samanaikaisopettajuutta ja yhteisopettajuutta voi toteuttaa kun opettajia on ryhmällä käytössä kaksi. Kielitietoinen opetus ja lukutaidon/tarkkaavuuden tukeminen vaativat lisäksi usein eriyttäviä paperi- ja sähköisiä materiaaleja, sermejä, eriyttäviä tiloja sekä henkilöstön koulutuksia. Koulukielen opetusta oppiaineiden yhteydessä voidaan antaa pienelle ryhmälle, tukiopetusta voidaan antaa myös oppituntien ulkopuolella ja erityisopettajan opetusta muun opetuksen yhteydessä – nämäkin vaativat ihmisiä ja työtunteja ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Ryhmäkohtainen tuki on toimintakulttuurin muutos, joka ei synny tyhjästä eikä varsinkaan jos eriyttävät materiaalit tai henkilötyötunnit vähenevät.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme lisätalousarvion kirjaamista vuoden 2025 kaupungin talousarvioon, jossa täysimääräisesti resurssoidaan valtion oppimisen tuen uudistukseen varaamat rahat tämän muutoksen läpiviemiseen. Tämä varmistaa, että oppimisen tuen muutos resursoidaan asianmukaisesti siten, että kouluille saadaan materiaali- ja henkilöstöresurssia esim. vakinaistamalla ns. koronarahalla hankittuja lisäresursseja tai rekrytoimalla mahdollista uutta henkilöstöä ja kustantamalla yhteis-, samanaikais- ja tukiopetuksia. Lisäksi tällä rahalla on opettajien mahdollista hankkia tarvitsemiaan eriyttäviä materiaaleja ja oppimisalustoja opetukseen. Tämä on tehtävä ajoissa, vaikka tietyt yksityiskohdat vielä ovat epäselviä. Haluamme myös korostaa, että tämä valtuustoaloite on syytä käsitellä pikaisesti, jotta ryhmäkohtainen tuki ja toimintakulttuurin muutos saadaan käyntiin lukuvuoden 2025-2026 alusta. Tämä on tuen muutoksella tavoitellun oppimistulosten parantumisen ja koulurauhan kohentumisen kannalta olennaista ja kaarinalaisten lasten ja nuorten kiistaton etu. Mikäli ryhmäkohtaisen tuen suunnittelu ja resursointi on jo suunniteltu, toivomme saavamme siitä selvityksen. Ryhmäkohtaisen tuen resursointi pitää tehdä näkyväksi, sillä on viimekädessä valtuuston vastuulla, että se toteutuu.
Liinu Leiwo, erityisopettaja, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, Vihreät
Hanna Sirkiä, lehtori, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, Kokoomus