Kaarinan vihreä vaaliohjelma
Vihreät peruspilarit
- Jokaisesta on pidettävä yhdenvertaisesti huolta.
- Hyvä koulutus on kaikkien oikeus.
- Kestävä kehitys on vastuunkantoa.
- Vakaa taloudenpito turvaa palvelut.
- Yrittäminen tuo palveluita ja työtä.
- Kestävä päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää.
- Pandemian jälkihoito vaatii resursseja.
1. Jokaisesta on pidettävä yhdenvertaisesti huolta
Kaarina on kaarinalaisia varten: vauvoista, nuorista ja aikuisista aina ikäihmisiin. Kullakin on tarpeensa, jotka muuttuvat iän myötä, ja jokaisesta on pidettävä huolta. Kuntalaisten tarpeiden on oltava päätöksenteossa etusijalla.
– Terveys- ja sosiaalipalveluiden tulee olla ajoissa ja matalalla kynnyksellä saatavilla ja hoitoketjujen sujuvia.
– Sote-uudistuksen toteutuessa perusterveydenhuollon vastaanottojen on pysyttävä lähellä ja hyvin saavutettavissa.
– Lapsi- ja perhepalveluiden voimavarat on turvattava ja perhepalveluita tuotava koulujen yhteyteen.
– Lastensuojelun resursseihin tulee panostaa, jotta jokainen saa apua ja turvaa silloin kun sitä tarvitsee.
– Lapsen etua ei voi ohittaa taloussyistä ja lapsivaikutusten arviointi on huomioitava kaikessa suunnittelussa, päätöksenteossa ja tekemisessä.
– Vanhemmuuden tuki ja perheiden monimuotoisuus on otettava huomioon kunnan päätöksenteossa ja palveluissa.
– Mielenterveys- ja päihdeongelmiin on saatava apua mahdollisimman varhain.
– Jokaisella on oikeus arvokkaaseen vanhuuteen. Hyvät ja turvalliset kotihoito ja – palvelut turvaavat kotona asumisen mahdollisimman pitkään.
– Vanhusten inhimillinen hoiva on taattava riittävällä henkilöstöllä elämäntilanteeseen ja yksilölliseen tarpeeseen sopivin asumismuodoin.
– Omaishoitajien ja sijaisperheiden jaksamista on seurattava ja tuettava.
– Työllisyyspalveluiden on varmistettava yksilölliset polut työelämään ottaen huomioon erilaiset työllistymiskeinot.
– Kiusaamista, väkivaltaa ja syrjintää kodeissa, koulussa, työpaikoilla, somessa ja harrastuksissa on torjuttava kaikin keinoin.
– Kaikille kaarinalaisille lapsista aikuisiin on luotava puitteita erilaisiin harrastuksiin liikunnasta lukemiseen, musiikista kädentöihin, luonnosta taiteeseen.
– Kirjaston kehittämistä on tuettava. Kirjasto on avain erilaisiin maailmoihin ja mielikuvituksen saloihin. Kirjaston saavutettavuus on järjestettävä kaikille.
– On huolehdittava lasten, nuorten, aikuisten ja ikäihmisten mahdollisuudesta osallistua Kaarinassa kulttuuritapahtumiin ja -harrastuksiin.
– Omaehtoisten liikuntapaikkojen saavutettavuus ja kunnossapito on osa kaikkien kaarinalaisten hyvinvoinnista ja aktiivisuudesta huolehtimista.
– Kuntalaisten lähelle metsiin on tehtävä turvallisia ja merkittyjä reittejä sekä ulkoilupolkuja. Pääsy lähiluontoon ja siellä liikkuminen lisäävät kaikenikäisten kuntalaisten hyvinvointia.
– Järjestöjen roolia kaarinalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on vahvistettava.
2. Hyvä koulutus on kaikkien oikeus
Kaarinalaisten on voitava luottaa varhaiskasvatuksen laatuun ja koulujen riittäviin resursseihin. Lasten tilojen on oltava terveellisiä ja turvallisia.
– Varhaiskasvatus on hoitoa, kasvatusta ja opetusta, jossa leikki on tärkeässä asemassa.
– Lapsen kielellinen ja kulttuurinen tausta on otettava huomioon varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
– Lasten varhaiskasvatuspalveluissa on oltava valinnaisuutta ja joustavuutta perheiden tarpeiden mukaan. Maksujen on oltava kohtuullisia.
– Toimiva oppilashuolto, varhainen tuki ja varhaiskasvatuksen sekä koulun yhteistyö turvaavat lapsen koulupolkua.
– Lasten eritahtinen kasvaminen ja oppiminen vaativat riittävää ja oikea-aikaista tukea.
– Koulujen opetusryhmien kokoa on pienennettävä ja asetettava koon katoksi 1.–2. luokilla 20 oppilasta ja muilla luokilla 25 oppilasta.
– Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa on oltava kattavasti saatavilla.
– Lasten ruuan on oltava monipuolista ja ravitsevaa lähi-, kasvis- ja luomuruokaa. Lapsia on kuunneltava ruokalistoja suunniteltaessa ja ruokailusta on luotava hyvä hetki arkeen.
– Työtehtäviin on palkattava koulutettua ja pätevää henkilökuntaa. Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen turvaavat palveluiden ja opetuksen laadun.
– Uusien päiväkotien ja koulujen on oltava sisäilmaltaan hyvää tasoa ja niiden on tarjottava lapsille innostavia ja rauhallisia leikki- ja oppimisympäristöjä.
3. Kestävä kehitys on vastuunkantoa
Yhteisillä päätöksillä on suuri vaikutus ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointiin. Kestävällä kehityksellä huolehditaan sekä nykyhetkestä että tulevaisuudesta ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat huomioiden.
– Kaarinan on tavoiteltava kunnianhimoisia päästövähennyksiä ja liityttävä mukaan Hinku-verkostoon.
– Tähtäimenä on saavuttaa hiilineutraali Kaarina vuonna 2030.
Kaupungin hankinnat
– Kaupungin yhteistyöyrityksiltä on vaadittava ympäristövastuullisuutta.
– Kasvatetaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuutta merkittävästi.
– Elinkaari- ja ympäristövaikutusten on oltava valintakriteereinä hankintoja kilpailutettaessa.
– Rakentamisessa on tavoiteltava ekologisuutta ja hiilineutraaliuutta sekä suosittava uusiutuvia energialähteitä. Puurakentamista on lisättävä.
– Kaupungin omistamat kulttuurimiljööt ja suojellut rakennukset on pidettävä kunnossa, jotta niiden arvo ja merkitys säilyvät.
– Kaupungin logistiikkaa on optimoitava ja uusien autohankintojen on oltava sähkö- tai biokaasuajoneuvoja.
– IT-hankintoja tehdessä on otettava huomioon myös niiden elinkaari, ja isot järjestelmät on toteutettava osissa moduuleina.
Lämmitys ja energia
– Kaukolämpöverkkoa ei tule enää laajentaa, ja sen aiheuttamia kustannuksia on hillittävä. On silti tärkeää huolehtia verkon kunnossapidosta ja tutkia verkon käytön uusia kehittämiskohteita.
– Vaihtoehtoiset energialähteet maa- ja merenlämmöstä aurinkoenergiaan sekä älykkäät sähköverkot on otettava osaksi kaupungin energiapalettia.
– Energiankäytön joustoa ja paikallista varastointia on edistettävä asuntoalueilla ja kaupungin kiinteistöissä.
Luonnonvarojen käyttö
– Luonnonvaroja on käytettävä säästävästi ja kierrättäen. Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö on minimoitava.
– Jätteiden välttäminen, hyödyntäminen ja monipuolinen kiertotalous ovat osa arkea.
– Eri jätelajien keräyspisteitä on oltava tarpeeksi ja niiden ympäristö on pidettävä siistinä.
– Kaupungin joutomaina rehottavat pellot on vuokrattava viljeltäviksi, muokattava luonnonniityiksi tai kylvettävä kukkaniityiksi.
– Uusille asuntoalueille on tarpeen kaavoittaa kaupunkiviljelypalstoja ja yhteisöllisyyttä edistäviä kohtaamispaikkoja.
– Kaupunkimetsien hoidossa on otettava huomioon luonto- ja virkistysarvot. Jokaisella asuinalueella on hyvä olla lähimetsä.
– Asuinympäristön on oltava kaunis ja mielenterveyttä edistävä. Viheralueita on oltava lähellä ja lähiympäristön viherrakentamisesta on huolehdittava.
Kaavoitus ja liikenne
– Kaavoituksen on perustuttava ekologiseen yhdyskuntasuunnitteluun resurssi- ja ilmastoviisaasti kiertotaloutta hyödyntäen.
– Uudet asuntoalueet on sijoitettava lähelle palveluja ja teknisiä verkkoja. Täydennysrakentaminen on siten tärkeä tavoite.
– Vanhojen asuntoalueiden putkistojen, viemäreiden ja viherrakentamisen saneeraukseen on varattava vuosittain riittävä määräraha.
– Ekokylä Torppala ja Lemunniemi sopivat yhteisölliseen ja ekologiseen asumiseen. Puu ja muut luonnonmukaiset rakennusmateriaalit sopivat tähän ajatteluun.
– Kaupungin asunto-ohjelman on mahdollistettava eri asumismuodot vuokrauksesta, asumisoikeus- ja omistusasumiseen. Kullakin alueella on tärkeä olla eri asumismuotoja.
– Kirjaston edessä oleva toripuisto on rakennettava kuntoon.
– Kaupungin on luovuttava käyttämästä leikkipaikoilla, koulujen pihoilla ja kentillä kumirouhekatteita niiden kumihiukkasten meriin päätymisen takia ja siirryttävä ympäristöystävällisiin päällysteisiin.
– Hovirinnan ranta ja puisto on kaarinalaisten ympärivuotinen virkistyskeidas. Nuorille on rakennettava sinne harrastuspaikkoja ja kaikille kaarinalaisille rantaan sauna-ravintola.
– Joukkoliikenteen (Föli) kehittäminen on edelleen tarpeen. Joukkoliikenteen käyttö vähentää ruuhkia ja onnettomuuksia, myös melu ja muut ympäristöhaitat vähenevät.
– Pikaraitiotie Kaarina–Turku–Raisio-välille on tulevaisuuden ilmastoviisas hanke, joka kytkee Kaarinan alueen keskuskaupungin työpaikkoihin ja palveluihin.
– Tunnin junan on aikanaan hyvä kulkea Littoisissa radan länsipuolta ja turvattava paikallisjunaliikenne Piikkiöön.
– Pyöräteitä on pidettävä ympäri vuoden kunnossa ja niitä on tehtävä lisää työmatka- ja virkistyspyöräilyn lisäämiseksi.
Luonto ja kulttuurihistoria
– Luonnonsuojelualueiden opaskyltit ja polkumerkinnät on saatava kuntoon. Ihmisten on tiedettävä, mitä alueilla saa ja ei saa tehdä. Alueita on kunnostettava hoitosuunnitelmien mukaan.
– Historiapolut ja -reitit sopivat kulttuurihistorialtaan monipuoliseen Kaarinaan. Oman kunnan menneisyyden tuntemus kiinnittää kuntalaiset elinympäristöönsä.
– Kasvava väestö- ja yritysmäärä edellyttävät ympäristönsuojelun työvoiman ja määrärahojen lisäämistä.
– Kaupungin omistamissa metsissä on voitava kulkea, harrastaa ja kerätä marjoja sekä sieniä jokamiehenoikeuksin.
– Lemunniemen metsät on liitettävä osaksi Turun kaupunkipuistoa tehdyn aloitteen mukaisesti. Alueen ylikunnallista polkuverkostoa on parannettava ja kehitettävä.
– Littoistenjärven seuranta ja korjaavat toimet ovat edelleen tarpeen. Toiminnalle on turvattava tarvittavat määrärahat.
– Rauhalinnan lehto ja Järvelän kosteikko on suojeltava luonnonsuojelulailla. Näin varmistetaan alueiden hoito ja säilyminen.
4. Vakaa taloudenpito turvaa palvelut
Vakaa talous turvaa laadukkaat palvelut ja edellyttää jatkuvaa palvelujen ja käytäntöjen kehittämistä.
– Talouden tasapaino on kaiken lähtökohta. Näin kunta ei velkaannu kohtuuttomasti.
– Veronkorotus on varteenotettava vaihtoehto ennen kohtuuttomia peruspalveluiden leikkauksia.
– Kuntalaisten lakisääteiset palvelut, kuten koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut, tulee toteuttaa hyvin ja järkevästi. Näiden palveluihin investoitaessa velanotto on tarvittaessa perusteltua.
– Seutuyhteistyö lähikuntien kanssa palveluiden parantamiseksi on toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattavaa.
– Kaupungin tarpeetonta ja kuluja tuovaa omaisuutta, kuten vanhoja kiinteistöjä, voidaan realisoida.
– Kaupungin omaisuutta on peruskorjattava ajoissa. Korjausten laiminlyönti johtaa omaisuuden arvon alenemiseen ja jopa epäterveellisiin toimitiloihin.
– Kaupungin ei tarvitse rakentaa kaikkea itse. Tiloja voidaan myös vuokrata.
5. Yrittäminen tuo palveluita ja työtä
Yhteistyö toimii yritysystävällisessä kaupungissa. Se houkuttelee uusia yrittäjiä ja takaa nykyisten säilymisen. Yritykset täydentävät kaupungin palveluita ja tarjoavat työpaikkoja.
– On kunnan ja kuntalaisten etu, että yritykset menestyvät. Ne tuovat työtä, palveluita ja verotuloja.
– Yrittäjiä on kohdeltava tasapuolisesti.
– Yrittämisen edellytysten parantaminen lisää työllisyyttä ja parantaa palvelutarjontaa.
– Kaupungin elinvoima lisääntyy yhteistyössä yrittäjien kanssa. Kunnan tulee olla suunnannäyttäjä kun rakennetaan yrittäjäystävällistä ilmapiiriä.
– Yrityskentän monipuolisuus turvaa työllisyyttä ja palveluita muuttuvissa tilanteissa.
– Kunnan on tärkeää tehdä omaa työtä työttömyyden ja työllisyyden hoidossa.
– Työllisyyden edistäminen hyödyttää kuntaa taloudellisesti ja tuo kuntalaisille hyvinvointia.
– Työttömyyden torjuntaan on panostettava enemmän lisäämällä työllisyyspalvelujen resursseja turvaamaan riittävät palvelut.
– Työllisyystoimenpiteille tarvitaan lyhyen ja pitkä aikavälin tavoitteet.
6. Kestävä päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää
Kaikilla kaupunkilaisilla on oltava mahdollisuus tulla kuulluksi ja vaikuttaa eri kanavien kautta kaupungin asioihin.
– Kaupungin päätöksenteon on toimittava avoimesti ja päätösten tulee olla nähtävissä digitaalisesti kaupungin sivuilta vielä useita vuosia päätösten tekemisen jälkeen.
– Kaupunkilaisilla on oltava oikeus saada pyytämänsä asiakirjat viivyttelemättä ja korvauksetta sähköisessä muodossa.
– Päätösten on perustuttava tietoon ja tutkimukseen sekä oltava oikeudenmukaisia ja kestäviä. Vain harvojen eturyhmien etujen ajaminen ei saa olla kunnan tehtävä.
– Digitaalisia palveluita lisättäessä on huolehdittava, että jo suunnittelussa otetaan huomioon erilaisten palvelunkäyttäjien tarpeet.
– Kaupunginosatoiminta ja -budjetointi vahvistavat yhteisöllisyyttä, kun kuntalaisilla on mahdollisuus vuosittain valita alueensa kehittämiskohteet.
– Kuntalaiskuulemisista eri kunnanosissa on tehtävä säännöllinen tapa. Kuulemisissa tulee käsitellä ajankohtaisia teemoja ja paikalla on oltava tarvittavat viranhaltijat sekä poliittinen johto.
– Kaarinalaisia koskevista hankkeista on tiedotettava varhaisvaiheessa eri kanavia käyttäen. Isoissa asioissa on paikallaan järjestää kuntalaiskuulemisia ja esittelytilaisuuksia.
7. Pandemian jälkihoito vaatii resursseja
Koronakriisi on johtanut uuteen arkeen, on vältettävä kontakteja ja suojauduttava. Kriisin jälkihoito vaatii seurantaa, palvelujen uudistumista ja lisää voimavaroja.
– Paluu pandemian jälkeiseen uuteen normaaliin vaatii seurantaa, jotta apua, tukea ja hoitoa osataan suunnata ja antaa oikein.
– Kunnan on etsittävä ja tarjottava uusia yhteisöllisiä tapoja kohdata ja kokea yksinäisyyden vähentämiseksi.
– Erityinen tuki on turvattava niille, joihin koronakriisin seuraukset osuvat kaikkein pahiten.
– Pandemia on koettelemus, joka on voitettavissa yhdessä. Tarvitsemme uuteen arkeen toisiamme.
– Hyvä elämä on saanut uuden merkityksen: Läheisten, kodin, lähiympäristön, etätyön ja kestävien valintojen merkitys on kasvanut. Arki on hyvän elämän ydintä, terveys kaiken lähtökohta.
– Kestävämpi arki on löydettävissä. Hyvä elämä on kestävää.